Valikko

Kansainvälistyminen suunnitellumpaa ja kohteina lähialueet nousussa

14.2.2017 klo 12:00

TIEDOTE

Naapurimaat nostavat merkitystään Pirkanmaalla

Tampereen kauppakamarin kansainvälistä toimintaa harjoittavista jäsenyrityksistä 56 prosentilla eli enemmän kuin joka toisella on kirjallinen kansainvälistymiseen keskittyvä strategia. Strategiapaperi  tai strategia ylipäänsä löytyy etenkin suurista ja keskikokoisista yrityksistä.  

Tampereen kauppakamarin kv-jäsenyritysten tärkeimmät vientimaat ovat Ruotsi, Viro, Saksa, Venäjä, Norja, Iso-Britannia, Latvia, Kiina ja Tanska. Vientinsä kasvattamista yritykset tavoittelevat lähivuosina lähinnä naapurimaista, mutta myös Yhdysvallat on kiinnostava kohde. 

Edellisestä mittauksesta vuonna 2014 tapahtui muutoksia. Viro nousi toiseksi tärkeimmäksi vientimaaksi, tärkein on edellisvuosien tapaan Ruotsi. Kun kysytään tärkeimpiä vientimaita ja kasvatettavia markkinoita, Venäjä on yleensä ollut kahden kärjessä. Nyt se on 4. sijalla vientimaana ja kuudentena kasvumarkkinana. Myöskään Kiina ei innosta edellisten mittausten tapaan. Viron lisäksi muiden Baltian maiden kiinnostavuus on kasvanut. Latvia nousi edellisen mittauksen sijalta 18 sijalle kahdeksan (18. > 8.) Latvia. Liettuakin jäi vain täpärästi kymmenen tärkeimmän kasvumaan joukosta.

”Kartoitus tehtiin ajankohtana, jolloin Suomen ja maailman taloudessa näkyy heikkoja positiivisia signaaleja. Toisaalta poliittiset ja toimintaympäristön riskit ovat entistä poikkeuksellisemmin tapetilla. Tämä näkyy erityisesti siinä, millä markkinoilla jäsenyrityksemme ovat kiinnostuneita laajentamaan toimintaansa. Kasvua haetaan lähimarkkinoilta, joissa ei ole kaupan esteitä ja bisneskulttuuri lähellä suomalaista”, Tampereen kauppakamarin apulaisjohtaja Markus Sjölund kommentoi.

Lentoyhteydet ovat avainasemassa

Paljon toivottu ja konkreettinen vienninedistämistoimi oli lentoyhteyksien kehittäminen Tampere–Pirkkalan lentokentältä.

”Pirkanmaa on vientimaakunta ja siksi säännöllinen reittiliikenne on elinehto kansainvälisille tai kansainvälistymistä suunnitteleville yrityksille”, Sjölund sanoo.

Vienti on yrityksissä edelleen pääosin toimitusjohtajan vastuulla, vaikka vastuita jaetaan yhä useammassa yrityksessä myös vientipäällikön kanssa. Muita viennistä vastaavia, joita vastaajat nimesivät ovat: myyntipäällikkö, myyntijohtaja tai myynti, liiketoimintajohtaja.

Myynnin järjestäminen kohdemaassa haastavaa

Myynnin organisoiminen kohdemarkkinoilla on toisinaan hyvin haastavaa. Yritysjohtajat näkevät haasteellisimmiksi kokonaisuuksiksi myynnin järjestämisen kohdemaassa ja kohdemaan lainsäädännön tuntemuksen.

”Molemmat ovat tietysti sellaisia asioita, joihin kannattaa ottaa avuksi konsultti”, Sjölund suosittelee.

Suoraa vientiä on peräti 81 prosentilla yrityksistä. Ulkomainen myyntikonttori tai projektivientiä löytyi noin kolmanneksella vastaajista. Sen sijaan verkkokauppa tai lisensointi ei kerännyt suosiota kansainvälistymisen keinona.

”Paljon on puhuttu born global -yrityksistä ja kansainvälistymisestä verkkokaupan avulla. Eksoottisemmat vientitavat eivät kuitenkaan vielä näy tässä selvityksessä. On kuitenkin mielenkiintoista seurata, miten esimerkiksi lisensointi otetaan kansainvälistymisen keinoksi”, Sjölund  arvioi.

Tampereen kauppakamari on selvittänyt jo vuodesta 2002 jäsentensä kansainvälistymisen haasteita ja mahdollisuuksia kahden vuoden välein. Viime joulukuussa kyselyyn vastasi 90 kansainvälistä tai kansainvälistymistä suunnittelevaa yritystä.

Lisätietoja: apulaisjohtaja Markus Sjölund, 040 745 4342